Mites se meni

Aloitin musiikilliset seikkailuni 11-vuotiaana tarttuessani kontrabasson mehevään kaulaan alkaen hinkata kuuluville puoli-ja kokonuotteja koulun ja kansasnopiston eri yhtyeissä. Yy kaa koo nee, kaa kaa koo nee...Pian se kuitenkin sai rinnalleen myös bassokitaran. Jossain vaiheessa vetelin pasuunaakin puhallinorkesterissa.

Mutta niin sitä tuli sitten alettua soitteleen enemmänkin kitarata ja sitä rataa. Myöhemmin huomasin skulaavani skittaa, mutta nyttemmin se on vaihtunut skebaan, jostain syystä...

Sitten herääkin jo kysymys missä kaikissa yhtyeissä sitä ei ole tullut tehtyä?

Ja se lista näyttäis sellaselta, että siinä on kaikki ne bändit, jotka perustettiin Hesan kuppiloissa, tai muissa pippaloissa viidennen kaljan jälkeen, Kaankaanpääläisen musiikkikauppiaan rumpalipojan ehdotelma, että tässä kun olisi joulukin tulossa pitäis opetella kasa rokkenrolleja ja iskeä rahoiksi pikkujouiluissa, mutt mä olin vielä alaikänen silloin, Mansfieldin Tommyn kanssa meillä yöpyessään äänitettiin neliraiturilleni ilmeisesti viimeisiksi jääneet sessionsa, ennenkuin mies delas, sitt' Lindberin Arska oli pekkapohjola, joka oli hommannu Kisun entisen rumpalin messiin mukaan, mutt' just sitten tulikin lähdettyä reissuu, joka kesti suurin piirtein sen kakskyt vuotta.

Siellä taas oli tietysti kaikenlaisia jamitus viritelmiä, mutta joskus yritti esim joku israelilainen popstara saada kitaristiksi bändiinsä, mutta erehtyi kehumaan "vihaavansa bluesia" ja oli muutenkin armeijanjärjestelmällinen, joten ei sitä kauaa jaksanut, enkä mennyt siihen brysseliläis-bäntiinkään, eikä sen puoleen siihen hampurilaisjuttuunkaan, vaikka Zippo-merkkisen kaverin kaa soitelteenkin aika tiiviisti kimpassa siellä ollessani. Barcelonassa oli sitten jonkun aikaa Elviksen ja Paulin kanssa tää "Huckleberry" viritelmä. Elvis oli italialainen aika kova rumpali, joka impersonoi Ramblalla edesmennyttä laulaja suuruutta. Pauli oli hollantilainen kaveri, joka ei ollut paljonkaasn basisti, mutta oli näyttävä nuorimies, jolla oli pakettiauto ja PA-laitteet.

Joten se oli one man band suurimman osan aikaa, joka soitteli Euroopan kaduilla, kapakoissa ja kirkoissa, myi kasan eri äänitteitä, joissa luki päällä "Hans Finn"ja myöhemmin "Hank Finn".

Vuonna 1999 tuli tultua takaisin Suomenmaalle ja sitten on ollut tämmösiä "The Blue-X" (Markus Niemispelto, Kimmo Ollikainen, Jaakko Jussila jne.) ja "R-Zyke" (Anssi Peuronen, Juha Mänty, Veikko Haarala) projekteja. Vaikka pastorin hommiin tässä on täytynyt nykyisin paremminkin keskittyä.

Mutta aika näyttää, puhaltaako tuuli pahastiakin vielä hiillokseen...

Gloria ja laukku

Gibson/Gloria 193?

Blue-x kala "Gloria"

Peders 2002, veljenpoika

© H.M.Ojala 2002-2007